Teretulemas Kazolandiaan!

Kirjoittelen tänne pieniä sattumia vuosien varrelta. Nämä ovat siis oikeasti tapahtuneita asioita.

En ole koskaan ollut taitava käsitöissä. Askartelu on aina ollut mukavaa ja puutyötkin onnistui, mutta muut käsityöt ovat aina olleet minulle vaikeita. Kävin kuitenkin erästä kerhoa, jossa päätimme valmistaa Afrikan lapsille vaatteita. Siinä sitten minäkin nykersin pisto pistolta pienen vaaleankeltaisen nutun lähetettäväksi Afrikkaan. Ei se ollut ollenkaan niin hieno kuin monen muun tekemä, mutta minulle paras mahdollinen. Kuukausia myöhemmin Afrikasta tuli valokuva pikkuisista, joilla oli yllään tekemämme nutut. Eräällä pienellä näytti olevan se minunkin tekemä. Arvaapa, olinko ylpeä 9-vuotias?!

Vietin alle kouluikäisenä paljon aikaa mummoni luona. Hänellä oli pieni kasvimaa, jonka tuotoksia sain usein nauttia. Olen aina pitänyt punajuurista. Eräänä kesänä mummo sitten kasvatti punajuuria. Loppukesällä menin kerran juurikasmaalle, kiskaisin sieltä punajuuren ja ihailin sen kaunista muotoa. Aikani ihailtuani sitä, puhdistin sen huolella mullasta ja päätin  nauttia ihanaa punajuurta siellä pellon keskellä. Haukkasin ison palan punajuurta, mutta – voi kauhistus! – se maistui tosikarvaalta ja syljeskelin kaikki pienimmätkin murut suustani.  Mummo oli salaa seurannut tilannetta ja kertoi sitten, että punajuuri keitetään ennenkuin sitä syödään…   Oppia ikä kaikki